*

Juha Vuorio, Oulu Itsenäisyysmies

Kasvihuone, itse tehty

  • Katon asennusta aloitettu. Tuollainen korkea tikasjakkara oli erittäin tarpeellinen näissä kattohommissa.
    Katon asennusta aloitettu. Tuollainen korkea tikasjakkara oli erittäin tarpeellinen näissä kattohommissa.

Kasvihuoneeni valmistusprojekti vuoden 2011 syksystä, vuoden 2012 syksyyn. Nyt vuonna 2013 se on ensi kertaa käytössä. Kasvihuone sijaitsee Oulujoen Kirkkokankaalla.

Tällainen rakennelma vaatii ainakin Oulussa rakennusluvan. Jollaisen tietenkin hankin.

Koko on 12 neliömetriä, harjakokeus 270 cm. Katto 16 millistä polykarbonaattikennolevyä. Seinät kaksinkertaisilla ikkunoilla, neljän millin tasolasia. Runko lämpökäsiteltyä mäntyä.

 

Kuvasarjan pitäisi aueta oheisesta linkistä:

http://aijaa.com/folders.php?act=subfolder&i=72986

 

Lähdin tosiaan liikkeelle siitä, että haluan parasta omiin tarpeisiini. Halvemmalla olisi saanut samaa kokoakin, mutta paremmat kaupalliset olisivat joka tapauksessa maksaneet samaa suuruusluokkaa eli muutamaa tuhatta, varsinkin kun laskee perustukset ja muut vastaavat asiat lukuun.

Eli päädyin kokoluokkaan 3x4 metriä. Olen ajatellut että tuota voisi vielä jatkaa pituussuunnassa, jos siltä joskus näyttäisi.Tuo kolmen metrin leveys aiheuttaa jonkin verran rakennusteknillisiä haasteita kattorakenteille.

Harjakorkeudeksi tuli 270 cm. Suunnilleen tuo korkeus oli monessa paremman luokan ja tämän pinta-alan kasvihuoneessa käytössä. Oleellisia näkökohtia käytön kannalta kaksi: suurempi korkeus auttaa jäähdyttävän ilmavirtauksen aikaansaamisessa. Toisaalta suurempi korkeus helpottaa räystään kohdalla työskentelyä sisällä.

Sokkelin mitoituksena päädyin siihen että se on noin 30 senttiä sekä maanpinnan alla että päällä. Maanpinnan alle oleva osuus ja sen routaeristeet yms riippuvat tietenkin maaperästä. Itsellä on alla kangasmaata, joten se on helpommasta päästä.

Sokkelin materiaalina käytin 15 cm paksuja kevytsoraharkkoja. Maanpäällisen sokkelin näkökohtina on, että se katkaisee juuri maanpinnassa lymyävän kylmyyden ja toisaalta toimii lämpövarastona tasaten päivän ja yön lämpötiloja.

Runkorakenteeksi päädyin 50x100 lämpökäsiteltyä mäntyä oleviin höylättyihin lankkuihin. Siltä osin kun tarvitsin tukevampaa materiaalia niin ruuvasin näistä 100x100 palkkeja. Huomattavaa on, että lämpökäsiteltyä puuta ei saa halkeamisvaaran takia naulata, siksi ruuvit.

Puurunko on ilman muuta parempi lämpötaloudellisesti kuin alumiininen. Lisäksi onhan se nyt paremman näköinen. Lämpökäsitelty puumateriaali on valittu tietenkin ensi sijassa sen kosteutta sietävän ominaisuutensa ansiosta.

Kattomateriaaliksi tuli 16 millistä polykarbonaatista valmistettua kennolevyä. Ei petä lumikuorman alla. Oli kyllä kallista. Lisäksi harjapelti kattoon.

Seiniin tuli 4 mm tasolasia. Ja lämpötalouden kannalta laitoin ne varalta kaksinkertaisena..

Oveksi tuli noin 120 cm leveät pariovet. Toistaiseksi tuo sokkeli on vielä kynnyksenä, ja oven yläosa on puolestaan suhteellisen matalalla. Ajattelin, että kyllä käyttäjä voi nostaa jalkaa ja kumartua hieman. Tosin, jos tuon sokkelin poistaisi tuosta oven kohdalta niin voisi ajaa kottikärryillä sisälle. Toistaiseksi ei ole ollut suoranaista tarvetta tähän.

Ajattelin selvitä kahdella kattoluukulla. Niissä on tietenkin molemmissa automaattiavaajat. Kattoluukut huolettivat etukäteen, mutta näyttäisi että onnistuivat ihan hyvin. Hellepäivinä on hyvä avata vielä ovet lisäksi.

Ylipäätään kattorakenteet piti tehdä ilmaviksi (eli siis läpinäkyviksi), sen takia en käyttänyt lauta- tai lankkurakenteisia kattoristikoita.

Laitoin laatotusta kasvihuoneen ympärille. Kuvissa näkyy mehiläispesiä edustalla ja muutakin puutarhaa hieman.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Missäs sun salaoja piileskelee ? Tasamaa, vettä ja routaa ? Ammattimiehen rustinki ja varmasti toimii. Luovalle kauneudelle ei ollut sijaa.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Rungon kasaamisessa runkonaulain ja kampanaulat ovat nopeampia ja edullisempia kuin naulauslevyt. Ihan kaikissa paikoissa niitä ei voi käyttää. Rakennushommissa kompressori on aika ehdoton. Harrastajakäyttöön riittää noin satasen maksava. Paineilmatyökalut ovat yllättävän halpoja. Ei niitä kyllä yhden projektin takia kannata hankkia.

"Kattoristokot" rakennelmassasi ovat aika erikoiset. Ne lattaraudat kestävät varmaan ihan hyvin vedon. mutta jos niihin esimerkiksi kovan tuulen takia kohdistuu puristusta, ne nurjahtavat ohuina helposti.

Terassini katossa käytin halvinta pvc-aaltomuovia. Valmistajan sivuilta löytyivät mitoitusohjeet ruoteille, jotka sinulta puuttuvat. Kyllä sellainenkin lumen kestää.

Pitää siitä terassista kirjoittaa..

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Olen kerran tehnyt vastaavan, vaimoni kehoittamana.

Kattoratkaisuna mansardimalli, tilavampana. Kattotuoleja en tehnyt erikseen, vaan löin kehikot kokoon raakalaudasta, päätyihin kolminkertaisena. Päällekkäin ensimmäisen päällä ruohikolla naulaten ei tarvinnut paljoa mittailla. Sahaa ja vasaraa. Pojat sitten aikanaan manailivat kotkattuja naulojani. Rakennelmaa ei voinut purkaa, vaan se piti repiä.

Tuolloinkin ajateltiin polykarbonaattia kattoon, mutta rahat eivät riittäneet, tuli parin vuoden välein vaihdettava muovi. Revauksen tein laudoilla, sisäpuolelle.

Perustus oli kevytharkoista, kuten tässäkin. Pysyivät kyllä paikallaan, mutta muutaman vuoden kuluttua alkoi pihlaja-angervo pyrkiä pensasaidasta alakautta sisään.

Parikymmentä vuotta se kesti. Olisi kestänyt pitempäänkin, mutta vaimo olisi halunnut siirtää sen toiseen paikkaan, ja minä en halunnut.

- No joo... Korjataan tuo kattomääritelmä. Taitekatto.

Käyttäjän rkoski kuva
Raimo Koski

Yleisvaikutelma kasvihuoneestasi on hyvä ja varsinkin perustukset ovat huolella tehdyt. Siinä on kuitenkin yksi ongelma. Kiinteällä perustuksella oleva rakennus vaatii rakennusluvan. Oma kasvihuoneemme pysyy paikallaan painovoiman ansiosta, jota tehostavat sokkelin nurkissa olevat tiilit. Jalasmökkikään ei vaadi rakennuslupaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Siistin näköinen. Minulle on kelvannut israelilainen muovinen kasvihuone, jossa alumiinia kantavat rakenteet. Lattialla pressu maan päällä. Vain pari viinirypälettä istutettu maahan. Pressun päälle laitan valmiita kasvusäkkejä, jotka syksyllä vien ulos kasvimaalle maata parantamana. On toiminut hyvin. Joka vuosi uusi alusta kasveille. Tietysti kasvusäkit tuovat vuosittain lisäkustannuksia. Kasvihuoneviljely on harrastus vain, mutta kyllähän siitä harrasteesta myös syötävää on riittänyt ihan mukavasti.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset